Uutiskirje 2/2019

Liikunta osana valmennusta ja arkea

Työkuntoa työpajoille -hankkeen tavoitteena kohentaa asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja vahvistaa työvalmentajien liikuntaneuvonnan osaamista. Hanke antaa Parikille mahdollisuuden jatkaa osaamisen kehittämistä liikunnan parissa kesäkuussa loppuneen Työkykyä liikunnalla -hankkeen jälkeen.

Kuntovalmennusryhmä antaa asiakkaille mahdollisuuden kaikille sopivaan liikuntaan mukavassa porukassa. Samalla annetaan vinkkejä hyvinvointiin ja terveellisempiin elämäntapoihin. Kohentunut kunto auttaa parantamaan työllistymismahdollisuuksia.

Anne Vähämaa, Milla Aaltonen ja Virpi Floman olivat mukana Työkykyä liikunnalla -hankkeessa, joten kuntovalmennusryhmä tarjosi tilaisuuden jatkaa liikkumista. Heillä päämotivaatio on yksimielisesti liikunnan lisääminen omassa elämässä.

– Liikunta auttaa mielenterveyteenkin, kun on fyysisesti kunnossa, Anne tuumaa.

Kuntovalmennusryhmä on tutustunut erilaisiin matalan kynnyksen liikuntamuotoihin sekä eri lajeihin ja harrastuspaikkoihin. Jäähallilla ja Kuusaantien toimipisteen Vitostalon kuntosalilla on liikuttu kuntopiirissä. Mieluisia liikuntalajeja ovat olleet sisäcurling, keilaus ja putkirullaus. Yleisurheilukentän radalla tehtiin myös UKK-kävelytesti, jolla arvioidaan kestävyyskuntoa. Testissä kävellään kaksi kilometriä tasaisella vauhdilla mahdollisimman nopeasti terveyttä vaarantamatta.

Ryhmä on käynyt lenkkeilemässä pururadalla sekä sauvakävelemässä. Ohjelmaan on kuulunut myös kehonkoostumusmittaus ja hankkeessa on käytetty erilaisia digitaalisia apuvälineitä kunnon mittaamiseen.

Hankkeen paras anti Annelle, Millalle ja Virpille on ollut liikunnan lisääntyminen omassa arjessa. Kun kunto on parantunut, he ovat löytäneet uutta virtaa ja muutama kilokin on karissut. Erityisesti hyötyliikunta on lisääntynyt, sillä Anne ja Milla pyöräilevät työmatkat.

– Kävimme tutustumassa kuntosaleihin, niin sen jälkeen innostuin ostamaan kuntosalikortin, Virpi iloitsee. Nykyisin hän liikkuu viitenä päivänä viikossa.

Milla aloitti jalkapallon pelaamisen uudestaan ja Anne on innostunut käymään ryhmäliikuntatunneilla pilateksessa. Vitostalon kuntosali on asiakkaiden ahkerassa käytössä useita kertoja viikossa.

– Minusta tämä on ollut hirveän hyvä hanke. Meillä on ollut kiva porukka ja hyvä henki. Ohjaajat ovat tosi mukavia ja kannustavia, Anne kertoo.

Kokemuksia vastaavista hankkeista ennen Työkykyä liikunnalla -hanketta ei Annella, Millalla ja Virpillä ollut, mutta he ovat täysillä mukana liikkumassa ja intoa riittää, vaikka jokaiseen ryhmätapaamiseen ei pääsisikään mukaan.

Vuoden 2019 aikana Parik on mukana Silta-valmennusyhdistyksen ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Työkuntoa työpajoille -hankkeessa. Työkuntoa työpajoille on osa Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaa.

Harjoittelussa Vitostalolla

Parikin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien työ- ja päivätoiminnassa on ympäri vuoden mukana opiskelijoita sekä alasta kiinnostuneita työkokeilijoita. Viimeisen vuoden aikana opiskelijoita on ollut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Aikuiskoulutus Taitajasta sekä Kouvolan seudun ammattiopistosta. Opiskelijoiden osaamisalat ovat vaihdelleet terveydenhoitajasta ohjaustoiminnan artesaaniin.

Parikille opiskelijat ohjautuvat joko ottamalle meihin yhteyttä itse tai keskitetysti KSAO:n sote-koordinaattorien kautta. Opettajat voivat myös olla meihin suoraan yhteydessä ja kysyä opiskelijoilleen harjoittelupaikkoja.

KSAO:n lähihoitajaopiskelija Milla Pöntinen suoritti syksyn aikana neljän viikon harjoittelujakson Vitostalolla mielenterveys- ja päihdekuntoutujien työ- ja päivätoiminnassa. Hänen osaamisalansa on kuntoutus.

– Olin käynyt keväällä avoimissa ovissa tutustumassa opiskelijaryhmän kanssa Vitostaloon ja ajattelin, että tämä olisi kiva paikka suorittaa harjoittelu, Milla kertoo.

Harjoittelujakson kesto vaihtelee, mutta tavallisesti opiskelijat ovat Parikilla nelisen viikkoa. Millalla ei juuri ollut ennakko-odotuksia Parikista harjoittelupaikkana ja hän tuli taloon avoimin mielin. Sosiaalialalle hän päätyi, koska tykkää olla ihmisten kanssa. Auttaminen ja läsnä oleminen ovat valtava osa tärkeää työtä. Alalla pääsee myös näkemään paljon ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin. Harjoittelun päättyessä Milla valmistuu lähihoitajaksi.

– Harjoittelujaksossa parasta on ollut ihan kaikki, Milla naurahtaa. Porukka Vitostalolla on tosi hyvä ja täällä on ollut kivaa. Nimien muistaminen on ollut haastavinta, koska asiakaskunta on vaihtuvaa. Joskus on vähän nolottanutkin, jos jonkun nimi ei ole jäänyt mieleen.

Milla osallistui harjoittelujaksollaan ryhmien, kuten musiikki- sekä liikuntaryhmän vetämiseen. Tärkeä osa harjoittelua on ajanvietto asiakkaiden kanssa, oli se sitten juttelua tai kortinpeluuta.

– Opiskelijoiden tehtävät vaihtelevat opintojakson tavoitteiden sekä opiskelija omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, vastaava ohjaaja Jonna Harjula kertoo.

Loppusyksystä Vitostalolla aloittaa artesaaniopiskelija ja alkuvuodesta sosionomiopiskelija, jonka on tarkoitus suorittaa harjoittelua useammassa Parikin yksikössä.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat tavallisesti mukana ohjaamassa erilaisia ryhmiä sekä viettävät aikaa asiakkaiden kanssa. Artesaaniopiskelija oli mukana puutöissä ja ohjaamassa Kätevät kädet -ryhmää, jossa harjoitetaan kädentaitoja. Harjoittelun ohessa hän suunnitteli myös koirankoppimalliston, jonka tuotteita on myyty Parikin Ekomaan kierrätysmyymälässä.

Opiskelijat pääsevät harjoittelussa hyödyntämään omaa erikoisosaamistaan esimerkiksi liikuntaryhmien tai kuntosaliohjauksen kautta. Asiakkaiden toivomista aiheista on myös pidetty tietoiskuja. Toiminta ei rajoitu pelkästään opiskelijoiden harjoittelujaksoihin, sillä lähihoitajaopiskelijat kävivät viime vuonna ryhmänä leipomassa joulupipareita asiakkaiden kanssa.

– Asiakkaat ottavat uudet opiskelijat lämpimästi vastaan ja heidät haastetaan yleensä jo heti ensimmäisenä päivänä mukaan korttipeleihin, Harjula vinkkaa.

Hubissa on voimaa

Kymenlaakson kiertotalous-Hubi -hankkeessa kehitetään kiertotalousyrittäjyyttä.

Kymenlaakson kiertotalous-Hubi -hanke tarjoaa yrittäjistä sekä yritystoiminnasta kiinnostuneille yhteisöllisen kasvualustan. Tavoitteena on kasvattaa hankkeen asiakkaiden yrittäjyystaitoja ja löytää kiertotalousajattelusta hyötyjä omaan yrittäjyyteen.

Mukana olevat henkilöt osallistuvat valmennusohjelmaan kerran viikossa. Jokaisella valmennuskerralla on oma aiheensa ja työjärjestys on rakennettu yrittäjälähtöisesti heitä kiinnostavista aiheista. Valmennuksessa käydään läpi yrityksen perustamisesta alkaen erilaisia vaiheita markkinointisuunnitelman tekemiseen ja somistuspajaan asti. Hankkeen valmennus on myös osallistujille ilmaista.

Viivi Honkimaa ja Paula Eskola lähtivät mukaan hankkeeseen kehittämään omaa yritystoimintaansa.

Kiertotalous on osa maatilan arkea

Viivi on pyörittänyt suvun maatilaa Pilkanmaalla neljä vuotta. Tiluksilla viljellään nurmea, kauraa sekä mustaherukkaa, mutta Viiville maalle vetävin tekijä ovat hevoset.

– Minun näkemykseni on, että maatalous ja kiertotalousajattelu ovat automaattisesti liitoksissa toisiinsa, Viivi kertoo. Maatilalla kierrättäminen on itsestäänselvyys, sillä ravinteet ja materiaalit kiertävät. Juuri mitään heitetä pois, vaan kaikelle löytyy jatkokäyttöä. Ympäristönäkökulma on siis hyvin vahvasti mukana osana jokapäiväistä elämää.

– Konkreettisimmin arkipäivän kiertotalous näkyy meillä lannan käsittelyssä, sinne se kynnetään peltoon antamaan kasvuvoimaa taas uudelle sadolle.

Viivi kuuli hankkeesta keväällä järjestetyssä Hyötyvirta-alueen avoimissa ovissa, jossa hän oli pitämässä poniajelua tapahtuman kävijöille. Kiertotalous kiinnosti häntä jo entuudestaan ja Hubista hän uskoi saavansa lisää tietoa ja ideoita tilan toiminnan kehittämiseen. Mielessä oli myös uusien toimintamallien kehittely.

– Parasta antia ovat olleet uudet tuttavat; verkostoituminen samanhenkisten yrittäjien kanssa, Viivi vastaa, kun kysytään mitä hän on saanut hankkeesta irti.

– Sanoisin odotuksieni jopa ylittyneen, erityisesti odotan paljon suunnittelemiltamme yhteistyökuvioilta. Verkostoituminen kannattaa!

Vaikka valmennus on vasta puolivälissä, Viivi kertoo saaneensa paljon apua ja kannustusta oman toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Vaikka konkreettisia odotuksia ei etukäteen ollut, hän lähti mukaan hankkeeseen uteliaana ja avoimena uusille ideoille.

– Hienoa, että asiaa nostetaan esille ja lähestytään monesta näkökulmasta. Kiertotalous tarjoaa paitsi ympäristönsuojelunäkökulmaa, myös pohjaa uudenlaiselle yritystoiminnalle, Viivi sanoo.

Kädentaitoja ja kierrätysmateriaaleja

Kun valmennukseen etsittiin yrittäjiä, Paulaan otettiin suoraan yhteyttä Hubi–hankkeen tiimoilta. Hankkeen työntekijät Risto Uotila Parikilta ja Maarit Helkala Aikuiskoulutus Taitajasta kävivät tutustumassa ja kertomassa toiminnasta Osuuskunta IteTehtyn työpajalla. Osuuskunta IteTehty tarjoaa kädentaitojen ohjauspalveluja sekä viriketoimintaa. Osuuskunnan jäsenet myös myyvät tuotteitaan, joissa käytetään paljon kierrätysmateriaaleja.

Paulalle käsityö ja tuunaus ovat tärkeitä, ja kiinnostuksen ja tekemisen myötä kotiin onkin kertynyt kaikenlaisia uusiokäyttöä odottavia materiaaleja.

– Aina välillä löytää sellaista, josta innostuu tekemään. Valmennuksen myötä haluaisin löytää selkeämpiä linjoja omalle tekemiselle, keskittyä vaikka tiettyihin tuotteisiin, materiaaleihin tai tekniikoihin enemmän. Oli kyse sitten tuotteen valmistamisesta myyntiin tai siitä mitä asiakkaiden kanssa tehdään työpajalla, Paula kertoo.

Hanke on antanut Paulalle erityisesti lisää tietoa kiertotaloudesta – ei vain yleisellä tasolla vaan avaten aiheen moninaista sisältöä ja tärkeyttä.

– Kiertotalousaihe on nyt pinnalla ja siihen on hyvä panostaa, Paula alleviivaa.

Valmennus on antanut hänelle eväitä ekologiseen ja liiketaloudelliseen ajatteluun, vaikka mukana onkin ollut myös sellaisia aiheita, jotka ovat tulleet tutuiksi aiemmin muun opiskelun kautta.

Osuuskunta IteTehty on toiminut kolme vuotta ja siinä on mukana yhdeksän henkeä, joista kolme osallistuu Hubi-hankkeen valmennukseen. Paula on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja vaikka koko vastuu toiminnasta ei hänellä olekaan, hän on saanut valmennuksesta lisää eväitä osuuskuntatoimintaan.

– Haluaisin perehtyä paremmin ainakin markkinointiin ja mainontaan. Palvelujen tuotteistaminen on tuttua ohjaustoiminnan artesaanin koulutuksen myötä. En ole ollut vastaavassa hanketoiminnassa mukana aiemmin, mutta olen tyytyväinen, että lähdin mukaan ja ollut joka valmennuskerralla mukana, Paula totetaa tyytyväisenä.

Aikuiskoulutus Taitaja on hankkeen päätoteuttaja ja Parik on vahvasti mukana osatoteuttajana.