Omavalvontaohjelma
Johdanto
Tämä omavalvontaohjelma kattaa Parik-säätiön tuottaman erityishuoltolain, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työ- ja päivätoiminnan sekä kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Omavalvonta on sisäisen valvonnan osa-alue, joka tähtää palveluiden laadun ja palvelutasovaatimusten täyttymiseen. Omavalvonnan avulla varmistetaan Parik-säätiön asiakkaiden perusoikeudet, asiakasturvallisuus ja laadultaan hyvät palvelut.
Omavalvonta on valvonnan tärkein muoto. Se tarkoittaa toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä asiakkaan näkökulmasta. Omavalvontaohjelmalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus, palveluiden saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä tehtävien lainmukainen noudattaminen ja sopimusten ja palvelukuvausten mukainen toiminta. Ohjelman tarkoitus on edistää palvelun laatua ja yhdenmukaistaa omavalvonnan käytänteitä.
Omavalvonta on asiakasturvallisuustyötä, laatutyötä ja hyvää asiakaspalvelua. Omavalvonta perustuu riskienarviointiin, jonka avulla on tarkoitus edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia.
Tällä omavalvontaohjelmalla varmistetaan, että Parik-säätiön asiakkaat saavat laadukkaita ja turvallisia palveluita. Tavoitteeseen päästään varmistamalla hyvä johtaminen, riittävät henkilöstöresurssit, henkilöstön osaaminen sekä sujuvat työprosessit. Onnistuminen varmistetaan palvelujen laadun ja turvallisuuden seurannalla ja valvonnalla sekä prosessien jatkuvalla kehittämisellä.
Parik-säätiöllä on vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakasturvallisuudesta. Omavalvontaa toteutetaan päivittäisessä toiminnassa organisaation eri tasoilla. Toimintayksiköihin on laadittu tämän asiakirjan lisäksi omavalvontasuunnitelma, joka on yksiköissä kaikkien nähtävillä ja luettavissa.
Tehtävien lainmukainen hoitaminen
Parik-säätiö tuottaa palveluja pääosin hyvinvointialueelle. Toimintaa valvovat Kymenlaakson hyvinvointialueen valvonta, aluehallintovirasto ja muut toimintaan liittyvät viranomaiset, kuten työterveysviranomainen. Palvelusopimukset ja hyvinvointialueen omavalvontaohjelma antavat Parik-säätiön palveluiden ja toiminnan tuottamiseen pääperiaatteet. Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia, hyvinvointisuunnitelmat ja muut linjaukset raamittavat Parik-säätiön toimintaa osaltaan. Näistä löytyy lisätietoa hyvinvointialueen omavalvontaohjelmasta. Parik-säätiön johto huolehtii, että henkilöstö tuntee toiminnan, keskeisimmät lait ja säädökset sekä palvelusopimukset. Tarvittaessa henkilöstölle järjestetään lisäkoulutusta.
Parik-säätiön toimintaa ohjaa edellä mainittujen hyvinvointialueen ohjeiden lisäksi Parik-säätiön strategia ja arvot sekä toimintasuunnitelma. Lisäksi toimintaa ohjaavat myös monet muut ohjeet, esim. säätiön säännöt ja rahoittajien antamat ohjeet. Keskeisimpiä toimintaa ohjaavia lakeja ovat:
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Vammaispalvelulaki
Sosiaalihuoltolaki
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Palvelujen saatavuus
Omavalvonnalla varmistetaan, että suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaista kuin asiakkaiden tarve edellyttää (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 4 §, STM: Sosiaalipalvelujen saatavuus. Omavalvonnalla varmistetaan, että tuotetut ja hankitut palvelut on kuvattu ja niiden toteutumista seurataan yhdenvertaisin perustein. Parik-säätiön ja hyvinvointialueen palvelujen seuranta tapahtuu sopimuksen kautta.
Palvelujen jatkuvuus
Parik-säätiön tuottamien palveluiden jatkuvuutta arvioidaan koko palvelutapahtuman läpi. Palvelujen suunnittelu ja toteutus varmistavat sen, että palveluketjut ovat sujuvia. Tiedonkulun jatkuvuutta hyvinvointialueelle varmistetaan sillä, että palvelunkäyttäjää koskeva tieto siirtyy katkeamatta hyvinvointialueelle sovitulla tavalla. Parik-säätiö on varautunut häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin laatimalla valmiussuunnitelman.
Palvelujen yhdenvertaisuus
Kaikkia palvelun käyttäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti, arvostavasti ja kunnioittavasti yksilöinä siten, ettei ikä, sukupuoli, kansallisuus, perhetilanne, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, suhteen muoto, sosioekonominen asema, etninen alkuperä, asuinkunta tai muu henkilöön liittyvä syy vaikuta hänen kohteluunsa, palveluunsa tai sen oikea-aikaiseen ja tarpeen mukaiseen saamiseen.
Parik-säätiö noudattaa kaikissa toiminnassaan yhdenvertaisuuden periaatteita. Palveluiden järjestämisessä tämä huomioidaan erityisen tarkasti huolehtimalla, että kaikki työntekijät ovat sitoutuneet yhdenvertaiseen kohtaamiseen ja palveluun.
Palvelujen turvallisuus ja laatu
Omavalvonnalla varmistetaan, että työtä tehdään systemaattisesti, joka tukee laadukkaan ja turvallisen palvelun kokonaisuutta ja toimintatapojen kehittämistä. Omavalvonnalla varmistetaan toiminnan jatkuva kehittäminen ja toiminnan riskien säännöllinen arviointi.
Omavalvontasuunnitelmissa kuvataan, miten asiakastyytyväisyyttä, asiakkaiden saaman palvelun laatua ja palvelun yhdenvertaisuutta seurataan. Lisäksi omavalvontasuunnitelmassa kuvataan, miten asiakkaan oikeuksiin kuuluviin muistutuksiin ja kanteluihin palvelujen toteutumisesta vastataan ja miten edistetään asiakkaiden oikeuksien toteutumista.
Palveluyksiköistä löytyvät kaikki ajantasaiset turvallisuusasiakirjat, toimintaohjeet ja suunnitelmat, jotka Kymenlaakson hyvinvointialue on palvelukuvauksessaan määrittänyt. Jokaisessa kiinteistössä on tehty palotarkastukset, joista on pöytäkirjat. Pelastussuunnitelmat ovat ajantasaiset ja saatavilla sähköisesti sekä tulostettuna palveluyksikössä.
Henkilöstö
Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on, että palveluyksiköissä työskentelee aina oikea määrä sopivia henkilöitä oikeissa tehtävissä. Henkilöstösuunnittelulla varmistetaan, että yksiköillä on käytössään sopiva määrä sen tarvitsemaa osaamista sekä ennakoidaan henkilöstön kehittämistarvetta. Palveluyksiköissä noudatetaan palvelukuvauksen vaatimuksia henkilöstön määrästä ja rakenteesta, sekä AVI:n määräyksiä liittyen henkilöstöön ja sen koulutuksiin. Palveluesihenkilö vastaa, että jokaisessa työvuorossa on riittävästi henkilökuntaa ja ammatillista osaamista työtehtävien hoitoon.
Parik-säätiön henkilöstön perehdytyskansion avulla esihenkilö perehdyttää uuden työntekijän ja opiskelijat työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Työsuojelu- ja perehdytys sekä henkilöstö- ja työsuhdeasiat on dokumentoitu sähköiseen muotoon henkilöstön saataville. Uuden työntekijän perehdytyksestä vastaa esihenkilön lisäksi myös työyhteisö ja tietosuojavastaava.
Omavalvontasuunnitelma
Toimintayksiköille on laadittu tämän asiakirjan lisäksi omavalvontasuunnitelma, joka on yksiköissä kaikkien nähtävillä ja luettavissa. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan palveluyksikköön kuuluvien palvelujen tuottamiseen liittyvät keskeiset riskit, sekä miten Parik-säätiön organisaatiossa varmistetaan palvelujen laatu, asianmukaisuus, turvallisuus ja henkilöstön riittävyyttä.
Omavalvontasuunnitelmat on laadittu toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä, jotta omavalvonnasta tulee osa arkityötä ja myös henkilökunta oppii arvioimaan omaa toimintaansa. Toimintayksiköiden esihenkilöt vastaavat, että omavalvontaa toteutetaan päivittäisessä toiminnassa, esiintyvät epäkohdat ja riskitekijät tunnistetaan, riskien toteutuminen kyetään ennaltaehkäisemään parhaalla mahdollisella tavalla ja puutteet korjataan nopealla aikataululla.
Lääkehoitosuunnitelma
Osallisuuspalveluissa eli erityishuoltolain sekä sosiaalihuoltolain mukaisissa työ- ja päivätoiminnoissa on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Suunnitelman seuraamisesta ja päivittämisestä vastaa yksikön esihenkilö.
Esihenkilö vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelma on ajantasainen, ja että lääkehoitoon osallistuva työntekijä on perehdytetty. Lääkehoitoon osallistuva työntekijä vastaa siitä, että toimii lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelman päivittämisessä otetaan huomioon yksikössä käytettävien lääkkeiden ja asiakkaiden erityispiiteet. Päivittäminen tapahtuu säännöllisesti ja aina, kun lääkehoidossa tapahtuu muutoksia.
Lääkehoitosuunnitelma on käytössä yksiköissä, joissa asiakkaiden lääkehoitoa saatetaan toteuttaa. Lääkehoitoa toteuttavalla henkilöstöllä on voimassa olevat lääkeluvat. Lääkehoitokoulutuksen ja lupien tarvetta seurataan ja henkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaan. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti EA1 -koulutusta.
Tietoturvasuunnitelma
Parik-säätiöllä on tehty tietoturvaseloste, jossa kuvataan tietoturvan varmistaminen yhdistyksessä. Selosteesta käy ilmi asiakastietojen ja tietojärjestelmien käsittelyyn liittyvät asiakastietolain 27 § vaatimukset. Henkilöstölle järjestetään tietoturvakoulutusta.
Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset täyttävät sosiaalipalveluille asetetut lain vaatimukset. Näiden ohjeistusten ajantasaisuudesta vastaa organisaation tietosuojavastaava.
Riskienhallintasuunnitelma
Riskienhallinta on osa Parik-säätiön yksiköiden normaalia toimintaa. Riskiarviointia tehdään sekä yksilötasolla päivittäisessä työssä, että johtajien päätöksenteossa, kaikilla organisoitumisen tasoilla.
Parik-säätiö toteuttaa riskien hallintaa työsuojelun alaisuudessa. Yksikkökohtaisia turvallisuuskävelyjä järjestetään säännöllisesti ja niistä raportoidaan työsuojelutoimikunnalle. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään riskienarviointia vuosittain. Riskien sekä turvallisuusuhkien kartoitus ja hallinta on dokumentoitu osaksi Parik-säätiön pelastussuunnitelmaa. Ennakoitavaa ongelmiin puuttumista toteutetaan riskienkartoituskaavakkeiden avulla ja pelastussuunnitelman osana olevalla arvioinnilla. Palveluissa olevia asiakkaita opastetaan esimerkiksi järjestämällä työturvallisuuskoulutuksia tai teemaviikkoja.
Ennakoiva riskien arviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä yksikkö- että organisaatiotasolla. Riskienhallinnan tavoitteena on vahvistaa turvallisuuskulttuuria, tunnistaa ja dokumentoida riskitekijät ja poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja nimetä näiden toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa yhtiön johtoryhmä. Johdon ja/tai yksikön esihenkilön vastuulla on päättää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä vaaditaan riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi ja saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Keskeisiä riskejä sosiaalihuollossa ovat esimerkiksi haastavat asiakastilanteet, osaavan henkilökunnan saatavuus ja henkilöstömitoituksen toteutuminen.
Työyhteisö osallistuu turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvonnan sekä turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinta on jatkuvasti käytännössä mukana elävä asia. Jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit.
Parik-säätiön johto huolehtii omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja.
Vaaratilanteiden ilmoittaminen, käsittely ja niihin perustuva toiminnan kehittäminen on osa omavalvontaa. Omavalvontasuunnitelmissa on kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä.
Itsemääräämisoikeus
Parik-säätiön asiakkaat ovat vahvasti mukana palvelunsa suunnittelussa toteuttamissuunnitelmien ja arviointien avulla. Omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu, miten asiakkaan itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja miten itsemääräämisoikeus palvelussa varmistetaan.
Erityishuoltolain mukaisissa palveluissa keinot asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi kirjataan asiakassuunnitelmaan yhteistyössä asiakkaan, omaisen ja hyvinvointialueen sosiaaliohjaajan kanssa hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaisesti.
Havaittujen poikkeamien korjaaminen
Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu konkreettisesti, miten havaitut epäkohdat korjataan. Parik-säätiö vastaa palvelujen saatavuudessa, jatkuvuudessa, turvallisuudessa ja laadussa sekä asiakkaiden yhdenvertaisuudessa havaittujen puutteiden korjaamisesta.
Asiakasturvallisuuden tilaa seurataan säännöllisesti esimerkiksi vaara- ja haittatapahtuma- sekä poikkeamailmoitusten kautta. Omavalvontasuunnitelmassa on kuvattu em. ilmoitusten keräämisen ja analysoinnin sekä tarvittavan raportoinnin kulku.
Parik-säätiö on sitoutunut korjaamaan vaaratapahtuma- ja poikkeamailmoitusten perusteella havaitut epäkohdat mahdollisimman pian turvatakseen palvelun laadukkaan toteutumisen.
Parik-säätiö ilmoittaa lain vaatimalla tavalla hyvinvointialueelle ja valvontaviranomaiselle toiminnassaan ilmenneet asiakasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneet epäkohdat.
Asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut vakavat puutteet tulee ilmoittaa hyvinvointialueelle ja valvontaviranomaiselle varsinkin, jos palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan näitä puutteita omavalvonnallisin keinoin.
Ilmoituskanava
Ilmoittajansuojelulaki vaatii, että yli 50 ihmisen työpaikalla täytyy olla ilmoituskanava. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa, jos joku työpaikalla toimii lainvastaisesti.
Parik-säätiöllä on käytössä ilmoituskanava, josta löytyy ohjeistus myös verkkosivuilta. Ilmoitukset Parik-säätiöllä tutkii työryhmä, jonka jäseniä ovat työsuojelupäällikkö ja tietosuojavastaava. He ovat velvollisia pitämään saamansa tiedot salassa.
Jos sosiaalihuollon asiakas kokee tulleensa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan myös potilasasiamiehen tai sosiaaliasiamiehen kanssa. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita.
Kymenlaakson hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaava:
Taija Kuokkanen p. 040 728 7313
taija.kuokkanen@kymenhva.fi
Seurantaan perustuvien havaintojen ja niiden perusteella tehtävien toimenpiteiden julkaiseminen
Parik-säätiö noudattaa havaintojen ja niiden perusteella tehtävien toimenpiteiden julkaisemisessa Kymenlaakson hyvinvointialueen omavalvontaohjelman periaatteita ja hyvinvointialueelta saatuja ohjeita. Parik-säätiön henkilöstöltä, asiakkailta sekä heidän verkostoiltaan kerätään säännöllisesti palautetta, ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Saadut palautteet, tehdyt havainnot ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan ja niistä julkaistaan kooste Parik-säätiön julkisilla internetsivuilla neljän kuukauden välein, osoitteessa: www.parik.fi